Menestyneimmät suomalaiset nettipokeripelaajat

Pokeri on suosittu harrastus ympäri maailmaa. Muutamat harvat ovat onnistuneet tekemään sen pelaamisesta itselleen ammatin. Kaikkien aikojen menestyneimpiä suomalaisia pokerinpelaajia ovat Patrik “Pate” Antonius, Ilari “Ziigmund” Sahamies, Juha Helppi, Sami “LarsLuzak” Kelopuro, Ville “Isokala” Wahlbeck, Jani “KObyTAPOUT” Vilmunen, Jani “Hellraiser” Sointula, Jens “Jeans” Kyllönen, Thomas Wahlroos, Voitto “Hevi” Rintala. He kaikki ovat voittaneet valtavia määriä rahaa ja ovat todella lahjakkaita pelaajia, mutta tämä artikkeli keskittyy Ilari Sahamieheen – onhan hänet valittu kertaalleen jopa Skandinavian parhaaksi nettipelaajaksi.

Ilari Sahamies

Yksi tunnetuimmista pokeria ammatikseen pelaavista suomalaisista on pelaaja nimeltään Ilari Sahamies. Hän on tunnettu Suomessa, mutta sen lisäksi hänet tunnetaan myös maailman pokeripiireissä. Häntä pidetään varsin taitavana ja menestyksekkäänä pelaajana. Ilari Sahamies on syntynyt helmikuun toinen päivä vuonna 1983, joten hän on ehtinyt jo 37 vuoden ikään. Hänen lempinimensä pokeripiireissä on “Ziigmund”, jolla hänet tunnetaan erityisesti nettipokerin maailmassa.

Ilari Sahamies on voittanut urallaan palkintorahaa mukavat 1,6 miljoonaa USA:n dollaria, joten ihan pikkusummista hän ei pelaa. Hän onkin osallistunut isoimpiin pokerin maailmanturnauksiin, ja hänet on nähty useasti esimerkiksi jo legendaariseksi muodostuneessa World Series of Pokerin pöydässä. Hänet on myös nähty monissa muissa nettipokeripöydissä, muun muassa Full Tilt Pokerilla ja PokerStarsilla, jossa hän on pelannut Ilari FIN -nimimerkillä. Nettiin tulee koko ajan uusia kasinoita, ja Ilarikin on varmasti kiertänyt uusimpia kasinoita netissä pokeria ja muita rahapelejä pelatessaan. Monet kokeneetkin pelaajat haluavat välillä vaihtelua, ja niinpä uusien kasinoiden testaaminen on jännittävä kokemus myös vanhalle konkarille.

Sen lisäksi, että Ilari Sahamies on varsin menestynyt pokeriammattilainen, hän pelaa myös monia muita perinteisiä kasinopelejä. Hänellä taitaa olla kaikenlainen pelaaminen veressä, sillä hänet on nähty niin blackjack- kuin rulettipöydissäkin. Lisäksi hän harrastaa vedonlyöntiä.

Ilari Sahamies tunnetaan Suomessa myös monesta viihdeohjelmasta, sillä hän on esiintynyt tasaisesti erilaisissa TV-tuotannoissa. Hän on esimerkiksi osallistunut Selviytyjät Suomi -sarjaan (vuonna 2018), minkä lisäksi hän on esiintynyt muun muassa High Stakes Poker- ja Poker After Dark -sarjoissa. Tämän lisäksi Ilari Sahamies on innokas hiphop-musiikin fani. Hän on päässyt moneen mukaan ihan vain pokeria pelaamalla! Ilari on päässyt esiintymäänkin, sillä hän on ollut mukana muun muassa Uniikin, JVG:n ja Spektin musiikkivideoilla. Näiden artistien musiikissahan monesti lauletaan rahasta ja menestyksestä, joten kuka sopisikaan kappaleiden videoihin paremmin, kuin yksi Suomen menestyneimmistä pokeriammattilaisista.

Pokerin pelaaminen

Pokeri on melko vanha peli, jonka perinteinen versio on suhteellisen helppo oppia. Perinteisessä pokerissa jaetaan aluksi jokaiselle pelaajalle 5 korttia. Tämän jälkeen pelaajilla on 2 vaihtoa, jolloin he voivat laittaa osan korteista pois ja nostaa pakasta uudet kortit tilalle. Tarkoituksena on kerätä mahdollisimman hyvä “käsi”, eli paras mahdollinen korttien yhdistelmä. Tällaisia yhdistelmiä ovat esimerkiksi mahdollisimman monta samaa korttia, kaikki kortit samaa maata, tai sitten 5 peräkkäistä korttia, mitkä muodostavat suoran. Myös täyskäsi on erittäin hyvä yhdistelmä: siinä pelaajalla on yksi pari ja muita kortteja kolme samanlaista. Paras käsi pokerissa on värisuora – erityisesti kuninkaallinen värisuora “royal flush”. Tässä pelaaja saa peräkkäiset saman maan kortit kympistä ässään. Yhdistelmä on erittäin harvinainen.

Pelikortit

Pokeria voi toki pelata ihan vain huvin vuoksi, mutta useimmiten pokeri yhdistetään rahapelaamiseen. Pokerista on monia erilaisia variaatioita. Varmasti tunnetuin ja suosituin pokerin pelimuoto on Texas hold’em, mikä on erittäin katsojaystävällinen peli. Tässä pelissä pelaajille jaetaan aluksi vain 2 korttia, joita he eivät voi vaihtaa pelikierroksen aikana. Pöydälle jaetaan sen jälkeen kolme yhteistä korttia. Tämän jälkeen pöydälle asetetaan vielä 2 korttia yksi kerrallaan, jolloin kaikki 5 yhteistä korttia ovat pöydällä. Sen jälkeen pelaajan on muodostettava viidestä yhteiskortista sekä kahdesta omasta kortistaan paras mahdollinen viiden kortin yhdistelmä. Panoksia asetetaan jokaisessa välissä, kun kortteja on laitettu pöydälle. Jos ei satu saamaan hyviä kortteja, voi aina yrittää “bluffata” muita pelaajia ja tehdä suuren panostuksen. Tällöin muut pelaajat saattavat säikähtää ja pelaaja voittaa potin, vaikka hänellä ei ole mitään hyvää korttiyhdistelmää. Tässä pelissä Ilari Sahamieskin on kunnostautunut vuosien varsilla.

Suomi ja rahapelit

Suomi

Suomalaiset pelaavat todella paljon rahapelejä – jopa kansainvälisestikin ajatellen. Tästä kertoo muun muassa se, että Veikkauksen liikevaihto on 13 miljardia euroa. Naisista noin 75 % ja miehistä noin 85 % pelaa rahapelejä ainakin satunnaisesti. Luku on isompi kuin Ruotsissa, missä noin 66 % väestöstä pelaa ainakin kerran vuodessa. Tanskassa luku on noin 63 %, Norjassa taas suurin piirtein 58 %. 

Erilaisia tapoja pelata rahapelejä ovat netin kasinot, kauppojen auloista löytyvät peliautomaatit, kioskilla myytävät lottokupongit ja esimerkiksi ravivedonlyönti, mikä on parhaimmillaan paikan päällä eli raviradalla harrastettuna. 

Esimerkiksi tupakkaan ja tupakointiin suhtautuminen on muuttunut viime aikoina, mutta uhkapeleihin suhtaudutaan Suomessa varsin myönteisesti. Suomi on hyvin harvoja maita, joissa rahapelejä voi pelata käytännössä jokaisessa ruokakaupassa ja huoltoasemalla. Peliongelmaisia suomalaisista on noin 3,3 prosenttia, joten todella moni suomalainen pystyy välttämään liiat houkutukset ja pelaamaan vastuullisesti. 

Jokainen suomalainen menettää 370 euroa vuodessa

Rahapeleistä on tapana kirjoittaa negatiivisesti. On totta, että suomalaiset häviävät suuria summia rahapeleihin. Jos rahapeleihin hävityt summat jaetaan Suomen väkimäärän mukaan, jokainen suomalainen häviää vuodessa noin 370 euroa. Koska luvussa on huomioitu alaikäiset ja he, jotka eivät pelaa lainkaan, tarkoittaa se sitä, että jotkut pelaavat (ja häviävät) paljon. Ei ole tavatonta, että koko palkka tai eläke kuluu rahapeleihin. 

Totuuden nimissä pitää kuitenkin mainita, että ongelmapelaaminen on verrattain harvinaista, ja ettei pelaaminen ole pelkkää häviämistä. Joka vuosi kymmenet suomalaiset voittavat miljoonia euroja. 

Mitä suomalaiset tekevät suurvoitolla?

Mitä suomalaiset tekevät jättipoteillaan? Veikkaus toteutti kyselyn suurvoittajien parissa. Sen mukaan 86 % voittajista sijoitti rahoja osakkeisiin tai rahastoihin. 44 % osti itselleen uuden asunnon, ja 31 % sijoitusasunnon. 21 % alkoi varautua eläkepäiviin sijoittamalla eläkevakuutukseen.

66 % osti uuden auton. Suosituimmat automerkit olivat Audi, Mercedes Benz, Nissan, Volvo ja Volkswagen. 

44 % maksoi vanhat velat pois. 35 % alkoi ”törsätä” kalliisiin vaatteisiin ja kodin tavaroihin, kun taas 27 % lisäsi ravintoloissa syömistä. 

60 % suurvoittajista käytti rahoja matkusteluun. Voisi kuvitella, että suuvoiton myötä tehtäisiin kalliita matkoja eksoottisiin kohteisiin, mutta se ei ole totta. Suurvoittajat matkustavat sinne, minne suomalaiset muutenkin lomillaan suuntaavat. Ykkösenä oli Espanja, kakkosena Italia ja kolmantena Kreikka. Itävallan nelossija hieman yllättää. Viidentenä oli USA.

Suurvoitto muutti elämää erittäin paljon vain 13 prosentin mielestä. Puolet vastaajista sanoi voiton muuttaneen elämää jonkin verran. Vain vähän muutoksia koki 24 %, kun taas 12 % sanoi, ettei voitto muuttanut elämää juuri lainkaan. Tämä vahvistaa mielikuvaa tyypillisestä lottovoittajasta, joka jatkaa työssä käymistä ja tarjousten metsästämistä, eikä kerro kenellekään voittaneensa pari milliä.

Voittojen myötä halutaan jakaa hyvinvointia muillekin. Suurvoitto mahdollisti monelle (85 %) läheisten rahallisen auttamisen. Ajallista apua antoi 27%. Kotimaan hyväntekeväisyystyöhön antoi rahaa 49 %, ja kansainväliseen hyväntekeväisyystyöhön lahjoitti 12 %. 11 % kertoi tukeneensa paikallisia järjestöjä, 9 % ympäristön- ja eläintensuojelua, ja 5 % kirkko tai muuta uskonnollista yhteisöä. 7 % kertoi tehneensä vapaaehtoistyötä, ja 3 prosenttia oli tehnyt hyvää jollain muulla tavalla. 8 % vastanneista sanoi, ettei ollut auttanut ketään tai mitään.

Suomella paineita alkaa rajoittaa pelaamista 

Suomessa on suhtauduttu pelaamiseen melko myönteisesti, mutta Suomella on paineita alkaa rajoittaa pelaamista rahapelien aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi. 

Käsiraudat

Esimerkiksi Ruotsi on alkanut säädellä ulkomaisia pelisivustoja. Nettikasinoiden tulee hankkia toimilupa, jolloin valtio pääsee verottamaan niitä. Tanska on blokannut monet nettikasinot, sillä sen peliviranomaisella on valtuudet estää verkkoliikenne luvattomiksi katsotuille sivustoille. 

Norja ei anna kansalaistensa hävitä rahapelikoneille yli 270 euroa kuukaudessa. Tunnistautuminen on ollut pakollista yli 10 vuoden ajan, pelikoneet eivät toimi yöllä, eikä voittoja makseta käteisellä.

Veikkaus on luvannut poistaa tuhansia rahapeliautomaatteja (jolloin yhdessäkään myyntipaikassa ei olisi seitsemää automaattia enempää) ja ottaa tunnistautumispakon käyttöön vuoteen 2023 mennessä. Lisäksi Veikkausta on vaadittu laittamaan varoitustekstit mainoksiinsa ja peliautomaatteihinsa. Kauppojen halutaan siirtävän pelikoneet, arvat ja kupongit pois näkyvistä. Näiden muutosten myötä rahapelaamiseen alettaisiin suhtautua samaan tapaan kuin tupakointiin ja tupakan myyntiin, mutta jää nähtäväksi, menevätkö nämä vaatimukset läpi.

Miten välttää luteet matkalla?

Lude

Luteet eivät ole vieras asia kenellekään paljon matkustaneelle. Luteita voi olla aivan missä vain, myös viiden tähden hotelleissa. Luteita tapaa niin kotimajoituksissa, muutaman euron kaukoaasialaisissa hostelleissa, risteilyaluksilla, kotimaisissa vuokramökeissä kuin asuntoautoissakin. Luteet vaanivat myös lentokoneissa. Kukaan ei kuitenkaan halua luteita kotiinsa. Miten välttää luteet kotimaassa tai ulkomailla matkustaessa?

Varautuminen alkaa jo kotona

Yksi tapa välttyä ludeongelmalta on tarkistaa majapaikan saamat arviot etukäteen esimerkiksi Booking.com-sivustolta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että joku on saattanut tahallaan mustamaalata hotellia, ja että hotellin henkilökunta on todennäköisesti puuttunut jo ongelmaan. Varmempaa on suunnitella pakkaaminen siten, että luteet eivät pääse vaatteisiisi. Luteet pääsevät läpi vetoketjuistakin, mutta eivät muovista. Kovapintainen matkalaukku ja muovipussit vaatteita varten ovat hyvä idea. Paras idea on pakata vaatteet tyhjiömuovipusseihin, sillä siten saat laukkuun tilaa tuliaisiakin varten. Tyhjiömuovipussin avulla viikon vaatekerta vie suurin piirtein saman verran tilaa kuin yksi villapaita ja farkut. Aiemmin suositeltiin ottamaan mukaan taskulamppu, minkä avulla huoneen voi tarkastaa luteiden varalta, mutta nykyään lähes jokaisessa kännykässä taitaa olla taskulamppuominaisuus. 

Ludetarkastus on varsinaista salapoliisityötä

Kun saavut hotelliisi, tee ensimmäiseksi ludetarkastus. Lakanoita tuskin kannattaa katsoa, ne on luultavasti vaihdettu vasta tunti, pari sitten. Käy läpi ainakin sänky ja sen alusta. Sängyn pohjasäleikkö on paikka, mistä pikkuruisia luteita ja niiden ulosteita kannattaa etsiä. Taskulampun avulla huomaat pienet pisteet, mitkä ovat usein rykelmissä. Jos tällaisia kakkoja näkyy, vaihda hotellia, pyydä uusi huone ainakin kahden kerroksen päästä tai huokaise syvään ja valmistaudu huolelliseen ludetorjuntaan matkan jälkeen.

Vaikka luteista kertovia merkkejä ei huoneessa olisikaan, ei pieni varovaisuus ole haitaksi. Älä nosta matkalaukku tai vaatteita sängylle tai sohvalle. Säilytä laukkua mieluummin jossain muualla kuin lattialla, esimerkiksi ammeessa tai matkalaukulle tarkoitetulla telineellä. Laukku kannattaa pitää aina suljettuna, ja vaatteet laukun sisällä. 

Miten estää luteiden pääsy omaan kotiin?

Huolellinen ludetorjunta on paikallaan, jos sinulla on yhtään syytä epäillä, että majapaikassasi oli luteita. Moni reppureissaaja tekee ludetorjunnan joka tapauksessa kotiin palattuaan, sillä hostelleja ja retkeilymajoja on voinut reissun aikana tulla nähtyä kymmeniä, eikä jokaista ole ehtinyt niin tarkasti tarkastaa – eikä ehkä ole kehdannutkaan, jos on saapunut hostelliin vasta aamuyöllä ja kaikki muut ovat jo nukkuneet sikeästi dormin kerrossängyissä.

Kun pääset kotiin, kannattaa laukku kiikuttaa suoraan kylpyhuoneeseen. Tyhjennä vaatteet muovipusseista suoraan pyykkikoneeseen, ja toimita pussit heti ulkona olevaan roskasäiliöön. Muista, että päälläsi olevissa vaatteissasikin saattaa olla luteita, joten riisu ne kylpyhuoneessa ja laita suoraan koneeseen. Vaatteet tulee pestä 60 asteessa, jotta luteet ja niiden munat kuolevat. Esimerkiksi silkki ja villa eivät kestä korkeaa lämpötilaa, joten ne tulisi saunottaa tai laittaa viikoksi -18 asteen pakkaseen – joko pakastimeen tai ulos. Saunottamisen 80 asteessa tulee kestää ainakin pari tuntia, mutta laukku saattaa vaatia saunottamista ylälauteella jopa 4–8 tuntia. Laukku on hyvä laittaa suljettuun jätesäkkiin, jotta luteet eivät kulje saunan rakenteisiin. Muista ottaa laukusta pois kaikki, mikä ei kestä kuumuutta, ja varoa, etteivät tavarat aiheuta tulipalovaaraa. Ennen saunottamista laukku kannattaa imuroida. Imuroinnin jälkeen pölypussi kannattaa vaihtaa, ja viedä vanha pölypussi heti ulos asunnosta. 

Jos luteita silti löytyy kotoasi, ota yhteyttä isännöitsijään ja/tai tuholaistorjuntaan. Kaupan tuholaistorjunta-aineita ei kannata käyttää, sillä ne saattavat vain saada luteet muuttamaan naapuriin. Kannattaa selvittää, kattaako kotivakuutus tuholaistorjunnan.