Kuinka suomalaiset viettävät arkea?

Kirjasto Helsinki

Millaista on suomalaisen arki? Useimmilla ihmisillä arki pyörii oravanpyörää ympäri, ympäri ja taas kerran ympäri. Kello soi aamulla, puetaan ja syödään aamiainen. Koira on käytettävä pikaisella lenkillä. Sen jälkeen kiireellä ruuhkan keskellä lapset päivähoitoon ja ruuhkassa autoletkan jatkona töihin. Töissä tehdään työt tukka putkella, pikainen lounas, pakolliset kahvitauot, jos sattuu ehtimään päivän mittaan. Työpäivän päätyttyä ruuhkassa ajellen kohti päiväkotia noutamaan lapset viimeminuuteilla sulkeutuvasta hoitopaikasta ja sitten vielä täpötäynnä olevan kaupan kautta kotiin. Lapsilla on kiljuva nälkä. Niin on tosin aikuisillakin. Ei auta muu, kuin alkaa vauhdilla valmistamaan ruokaa ja syömään. Koira täytyy myös lähteä lenkittämään ja siihen täytyy ottaa lapset mukaan, että hekin saavat vielä ulkoilua. Sen jälkeen on vuorossa Pikku Kakkonen tv:stä sekä vähän leikkiä lasten kanssa. Edessä on vielä iltasuihku, iltasatu ja lasten peittely nukkumaan. Sen jälkeen on aika tiskata, siivota ja pestä pyykkiä. Puolen yön aikaan on sitten vihdoin luovutettava ja mentävä nukkumaan, että huomenna jaksaa aloittaa taas kaiken alusta. Kuulostaa todelliselta oravanpyörältä, eikö totta? Näinkö suomalaiset viettävät arkeaan? Osa kyllä. Ruuhkavuosia elävän perheen arki on juuri tällaista. Lasten kasvaessa listaan lisätään vielä lasten harrastukset ja niihin kuskaamiset. Tunteja viikossa autossa eikä hetken rauhaa. Paitsi silloin, kun jäähallin kioskivuoro osuu jollekin toiselle ja kiireinen vanhempi voi istahtaa hiljaiseen autoon ja sulkea silmänsä hetkeksi. Silmät avattuaan vanhempi huomaa pimeällä iltataivaalla loistavat tähdet, jotka tuikkivat iloisesti muistuttaen vanhempaa huomenna alkavasta viikonlopusta. Puhelin pirahtaa soimaan ja vanhemman paras ystävä soittaa odottaessaan omia lapsiaan uimahallin pihassa ihastellen samaa kaunista ja tuikkivaa tähtitaivasta. On ihanaa jutella ja vaihtaa kuulumisia kiireisen arjen keskellä. On hetki aikaa huokaista ja purkaa ajatuksiaan. Elämä on vauhdikasta ja tekemisen puute ei pääse yllättämään suomalaista, joka viettää arkea ruuhkavuosien keskellä.

Rento arki

Suomalaisten arki voi olla myös hyvin erilaista. Suomalainen herää aamulla rauhallisesti venytellen ja nautiskellen mukavan leppoisasta arki-aamusta. Hän asuu älykodissa ja napsauttaa puhelimensa näytöstä kahvinkeittimen päälle. Rennon ja rauhallisen lämpimän suihkun jälkeen hän pukee päällensä työvaatteensa, jotka ovat hänen lempivaatteensa töihin. Rauhallisen aamiaisen jälkeen hän astuu ovesta ulos lämpimään loppukesän auringonpaisteeseen ja kävelee lyhyen matkansa töihin. Töissä on rauhallista. Päivä kuluu sopivan joutuisasti ja suomalainen nauttii kahvitauoistaan työkavereidensa kanssa. Lounaalla hän tapaa puolisonsa läheisessä tunnelmallisessa lounaspaikassa ja he suunnittelevat tulevan viikonlopun ohjelmaansa, johon he ovat suunnitelleet ensimmäistä kertaa elämässään pelaavansa ystäväpariskuntansa kanssa nettikasinolla. Ystäväpariskunta on jo vanha konkari nettikasinopeleissä ja he ovat luvanneet opettaa myös heidät pelaamaan. Pelissä houkuttaa jännitys ja voiton mahdollisuus. Ystäväpariskunta on kertonut myös, että he voivat hyödyntää pelissään kasinobonuksia. Työpäivän jälkeen pariskunta suuntaa pyörälenkille läheisen järven ympäri. Raikastavan suihkun jälkeen he viettävät yhdessä aikaa opiskellen molempia kiinnostavaa uutta kieltä erilaisia tapoja sijoittaa rahojaan, joita onkin kertynyt jo mukava määrä. Yhteisten opiskelutuntien jälkeen he valmistavan myöhäisen päivällisen ja nauttivat sen kera lasillisen viiniä ja kuunnellen rennosti jazzia. Elämä on mukavan rentoa ja rauhallista. Kiire ei ole minnekään. Ennen nukkumaan menoa he miettivät vielä syksyllä alkavaa matkaansa, jolloin he lähtevät kiertämään ympäri Eurooppaa ja Aasiaa ainakin kahdeksi tai kolmeksi vuodeksi. Elämä hymyilee.

Arjen aikasyöpöt

Freerider

Monen suomalaisen arki on kiireistä ja täynnä aikasyöppöjä. Toiset suomalaiset taas ovat järjestäneet elämänsä täysin toisella tavalla. Heillä on aikaa kaikkeen, mihin he haluavat sitä olevan. Suomalaiset osaavat nauttia viikonlopuistaan. Silloin he tekevät kaikkea mukavaa ja rentouttavaa ja nauttivat elämästään. On kuitenkin tärkeää huomioida, että myös kiireisen arjen keskellä täytyy osata rentoutua ja nauttia elämästä. Jokainen päivä on uusi mahdollisuus. On tärkeää ottaa aikaa omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen samoin kuin ulkoiluun ja liikkumiseen. Mukavat harrastukset ja ajan vietto perheen ja ystävien kanssa antavat suomalaisille virtaa arkeen. Täytyy tosin tunnustaa hyvin monen suomalaisen puolesta, että kyläilyt ja ajan viettäminen ystävien kanssa on vähentynyt huomattavasti. Aikasyöpöt meinaavat jyrätä arjen, mutta niistä on karsittava pois ne kaikki turhat ja vietettävä juuri sellaista arkea, kuin itsestä tuntuu hyvältä.

Suomen suosituimmat raviradat

Hevoset

Vedonlyöntisivustot toimivat nyt säästöliekillä, sillä koronakriisin takia monet urheilukilpailut on peruttu. Suomen ravikilpailutoimintakin on keskeytetty 18.3.2020 alkaen. Suomen kulttuuri tunnetaan siitä, että meillä tavataan lyödä vetoa ja pelata paljon rahapelejä. Malttamattomimmat vedonlyöjät odottavatkin jo kovasti sitä, että kriisistä selvitään ja ravi- sekä muut urheilukilpailut pyörähtävät jälleen käyntiin. Vermossa, Teivossa ja muilla raviradoilla voi olla ruuhkaa heti, kun tilanne normalisoituu.

Ravikilpailuja on ollut vuodesta 1817

Ensimmäinen varsinainen ravikilpailu järjestettiin Suomessa tiettävästi vuonna 1817. Jo sitä ennen isännät olivat mitelleet hevostensa paremmuudesta ajamalla kirkolta kotiin kilpaa. Vuonna 1884 pidettiin ensimmäinen Suuri orikilpailu, mikä oli Kuninkuusravien edeltäjä. Kuninkuusraveja on pidetty vuodesta 1924. Paikallisravit olivat hyvin suosittuja 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä, mutta vuosisadan puolenväliin mennessä niiden suosio romahti. Yksi syy tälle oli se, että suomenhevosten määrä laski dramaattisesti maatöiden koneellistuessa.

Nykymuotoinen kilpa-ajo alkoi 1960-luvulta, jolloin ravikilpailuihin sai ottaa osaa lämminverihevosillakin. Samoihin aikoihin ravivedonlyönti yleistyi, ja uusia raviratoja rakennettiin innokkaasti. 1970-luvulle tultaessa ravien yleisömäärät olivat viisinkertaistuneet aiempaan verrattuna!

Ravikilpailut ovat edelleen varsin suosittuja. Kuninkuusravit ovat kesän huipputapahtuma: niihin osallistuu jopa yli 50 000 katsojaa. Ravikilpailut ovat Suomen toiseksi seuratuin urheilulaji (heti jääkiekon jälkeen), pidetäänhän niitä vuoden jokaisen päivänä joulua lukuun ottamatta, ja niitä seuraa vuosittain noin 800 000 katsojaa. Lähdöissä juoksee vuosittain noin 8000 hevosta, sekä lämminverisiä että suomenhevosia. Suomenhevosten osuus on noin 3000.

Suomessa on 43 totorataa

Suomessa on 43 totorataa eli ravirataa, joilla järjestetään vedonlyöntiraveja. Näiden lisäksi on pieniä harjoitusratoja, joilla saatetaan järjestää paikallisraveja. Jääraveissa ja muissa paikallisraveissa ei harrasteta vedonlyöntiä.

Vermossa ravataan joka keskiviikko

Suomen päärata on tietenkin Helsingin Vermo. Vermossa ravataan joka keskiviikko, ja Vermon merkittävin tapahtuma on kansainvälinen Finlandia-ajo. Vermossa ravataan myös muita suurkilpailuja, ja siellä pidetään vuosittainen Kansallinen poninäyttely. Vermon katsomoon mahtuu yhtä aikaa noin 2000 katsojaa.

Teivossa ravataan joka tiistai

Tampereen ravirata sijaitsee Ylöjärven puolella. Teivon ravirata on sekä kilpailumäärien että totopelien myynnin perusteella Suomen toiseksi suurin ravirata, heti Vermon jälkeen tietysti. Teivossa ravataan joka tiistai, ja siellä pidetään vuotuinen Kriterium-kilpailu. Teivossa on hyvät tilat pitää myös muita suuria kilpailuja, kuten Kuninkuusraveja ja Euroopan raviliiton UET Grand Prixejä.

Turun ravirata on Suomen 4. suurin

Turun ravirata on Suomen 4. suurin ravirata pelivaihtonsa perusteella. Tavallisissa iltaraveissa on noin tuhannen katsojaa, mutta vuoden 2001 Kuninkuusraveissa siellä oli peräti 47 000 kävijää. Syyskuussa pidetään Turun Metsämäen raviradan suurimmat ravit eli Kylmäveristen pohjoismaiden mestaruus -kilpailu.

Kouvolan ravirata aloitti jo 1910-luvulla

Kouvolan ravirata on toiminut samalla paikalla 1910-luvun alusta, joten se on Suomen toiseksi pisimpään samalla paikalla toiminut ravirata. Vain Oulun Äimärautiolla on pidempi historia. Kouvolassa on pidetty monet Kuninkuusravit, ja siellä pidetään monia vuosittaisia suurkilpailuja (kuten Kouvola-ajo).

Kuopion Sorsasalo on tuttu useimmille raviharrastajille

Kuopion Sorsasalo on tuttu useimmille raviharrastajille, sillä siellä pidetään vuosittain monia ravikilpailuja – muiden muassa vuosittainen Kuopio Stakes. Suurkilpailuja ja pienempiä raveja voi katsoa 350-paikkaisesta ravintolakatsomosta tai 80-paikkaisesta olutkuppilasta.

Lahden Jokimaalla on tilaa

Lahden Jokimaan ravikeskuksen sisätiloihin sopii 2500 katsojaa, ja ulkona erilaisia tapahtumia voi seurata jopa noin 20 000 henkeä. Perusravien lisäksi tarjolla on isompia ravitapahtumia, kuten Suur-Hollola-ajot. Silloin kun Jokimaalla ei ravata, voi sen sauna- ja kokoustiloja vuokrata muuhun käyttöön.

Seinäjoen raviradalla on pidetty monet Kunkut

Seinäjoella on pidetty monet Kuninkuusravit. Edellisen kerran Seinäjoella pidettiin Kuninkuusravit vuonna 2005, ja ne oli tarkoitus pitää siellä tänäkin vuonna. Jää nähtäväksi, pidetäänkö Kuninkuusraveja lainkaan vuonna 2020.

Seinäjoella pidetään sekä Toto75-raveja että Kasvattajakruunun kilpailusarjoja ja muun muassa Suomi-Ruotsi-ohjastajamaaotteluita. Kansainvälinen Seinäjoki-Race on vuoden merkittävin ravitapahtuma Seinäjoella.

Maakuntaratoja on yhteensä 19 kappaletta

Vermon lisäksi Suomessa on yhteensä 19 maakuntarataa. Vermon ja edellä esiteltyjen Tampereen (Ylöjärven), Seinäjoen, Turun, Lahden, Kouvolan ja Kuopion maakuntaratojen lisäksi Suomessa ravataan Forssassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Kajaanissa, Kaustisilla, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Torniossa ja Ylivieskassa. Näiden maakuntaratojen lisäksi Suomessa on vielä 23 kesärataa, joilla pidetään kilpailuja vain kesäisin.

Menestyneimmät suomalaiset nettipokeripelaajat

Pokeri on suosittu harrastus ympäri maailmaa. Muutamat harvat ovat onnistuneet tekemään sen pelaamisesta itselleen ammatin. Kaikkien aikojen menestyneimpiä suomalaisia pokerinpelaajia ovat Patrik “Pate” Antonius, Ilari “Ziigmund” Sahamies, Juha Helppi, Sami “LarsLuzak” Kelopuro, Ville “Isokala” Wahlbeck, Jani “KObyTAPOUT” Vilmunen, Jani “Hellraiser” Sointula, Jens “Jeans” Kyllönen, Thomas Wahlroos, Voitto “Hevi” Rintala. He kaikki ovat voittaneet valtavia määriä rahaa ja ovat todella lahjakkaita pelaajia, mutta tämä artikkeli keskittyy Ilari Sahamieheen – onhan hänet valittu kertaalleen jopa Skandinavian parhaaksi nettipelaajaksi.

Ilari Sahamies

Yksi tunnetuimmista pokeria ammatikseen pelaavista suomalaisista on pelaaja nimeltään Ilari Sahamies. Hän on tunnettu Suomessa, mutta sen lisäksi hänet tunnetaan myös maailman pokeripiireissä. Häntä pidetään varsin taitavana ja menestyksekkäänä pelaajana. Ilari Sahamies on syntynyt helmikuun toinen päivä vuonna 1983, joten hän on ehtinyt jo 37 vuoden ikään. Hänen lempinimensä pokeripiireissä on “Ziigmund”, jolla hänet tunnetaan erityisesti nettipokerin maailmassa.

Ilari Sahamies on voittanut urallaan palkintorahaa mukavat 1,6 miljoonaa USA:n dollaria, joten ihan pikkusummista hän ei pelaa. Hän onkin osallistunut isoimpiin pokerin maailmanturnauksiin, ja hänet on nähty useasti esimerkiksi jo legendaariseksi muodostuneessa World Series of Pokerin pöydässä. Hänet on myös nähty monissa muissa nettipokeripöydissä, muun muassa Full Tilt Pokerilla ja PokerStarsilla, jossa hän on pelannut Ilari FIN -nimimerkillä. Nettiin tulee koko ajan uusia kasinoita, ja Ilarikin on varmasti kiertänyt uusimpia kasinoita netissä pokeria ja muita rahapelejä pelatessaan. Monet kokeneetkin pelaajat haluavat välillä vaihtelua, ja niinpä uusien kasinoiden testaaminen on jännittävä kokemus myös vanhalle konkarille.

Sen lisäksi, että Ilari Sahamies on varsin menestynyt pokeriammattilainen, hän pelaa myös monia muita perinteisiä kasinopelejä. Hänellä taitaa olla kaikenlainen pelaaminen veressä, sillä hänet on nähty niin blackjack- kuin rulettipöydissäkin. Lisäksi hän harrastaa vedonlyöntiä.

Ilari Sahamies tunnetaan Suomessa myös monesta viihdeohjelmasta, sillä hän on esiintynyt tasaisesti erilaisissa TV-tuotannoissa. Hän on esimerkiksi osallistunut Selviytyjät Suomi -sarjaan (vuonna 2018), minkä lisäksi hän on esiintynyt muun muassa High Stakes Poker- ja Poker After Dark -sarjoissa. Tämän lisäksi Ilari Sahamies on innokas hiphop-musiikin fani. Hän on päässyt moneen mukaan ihan vain pokeria pelaamalla! Ilari on päässyt esiintymäänkin, sillä hän on ollut mukana muun muassa Uniikin, JVG:n ja Spektin musiikkivideoilla. Näiden artistien musiikissahan monesti lauletaan rahasta ja menestyksestä, joten kuka sopisikaan kappaleiden videoihin paremmin, kuin yksi Suomen menestyneimmistä pokeriammattilaisista.

Pokerin pelaaminen

Pokeri on melko vanha peli, jonka perinteinen versio on suhteellisen helppo oppia. Perinteisessä pokerissa jaetaan aluksi jokaiselle pelaajalle 5 korttia. Tämän jälkeen pelaajilla on 2 vaihtoa, jolloin he voivat laittaa osan korteista pois ja nostaa pakasta uudet kortit tilalle. Tarkoituksena on kerätä mahdollisimman hyvä “käsi”, eli paras mahdollinen korttien yhdistelmä. Tällaisia yhdistelmiä ovat esimerkiksi mahdollisimman monta samaa korttia, kaikki kortit samaa maata, tai sitten 5 peräkkäistä korttia, mitkä muodostavat suoran. Myös täyskäsi on erittäin hyvä yhdistelmä: siinä pelaajalla on yksi pari ja muita kortteja kolme samanlaista. Paras käsi pokerissa on värisuora – erityisesti kuninkaallinen värisuora “royal flush”. Tässä pelaaja saa peräkkäiset saman maan kortit kympistä ässään. Yhdistelmä on erittäin harvinainen.

Pelikortit

Pokeria voi toki pelata ihan vain huvin vuoksi, mutta useimmiten pokeri yhdistetään rahapelaamiseen. Pokerista on monia erilaisia variaatioita. Varmasti tunnetuin ja suosituin pokerin pelimuoto on Texas hold’em, mikä on erittäin katsojaystävällinen peli. Tässä pelissä pelaajille jaetaan aluksi vain 2 korttia, joita he eivät voi vaihtaa pelikierroksen aikana. Pöydälle jaetaan sen jälkeen kolme yhteistä korttia. Tämän jälkeen pöydälle asetetaan vielä 2 korttia yksi kerrallaan, jolloin kaikki 5 yhteistä korttia ovat pöydällä. Sen jälkeen pelaajan on muodostettava viidestä yhteiskortista sekä kahdesta omasta kortistaan paras mahdollinen viiden kortin yhdistelmä. Panoksia asetetaan jokaisessa välissä, kun kortteja on laitettu pöydälle. Jos ei satu saamaan hyviä kortteja, voi aina yrittää “bluffata” muita pelaajia ja tehdä suuren panostuksen. Tällöin muut pelaajat saattavat säikähtää ja pelaaja voittaa potin, vaikka hänellä ei ole mitään hyvää korttiyhdistelmää. Tässä pelissä Ilari Sahamieskin on kunnostautunut vuosien varsilla.

Suomi ja rahapelit

Suomi

Suomalaiset pelaavat todella paljon rahapelejä – jopa kansainvälisestikin ajatellen. Tästä kertoo muun muassa se, että Veikkauksen liikevaihto on 13 miljardia euroa. Naisista noin 75 % ja miehistä noin 85 % pelaa rahapelejä ainakin satunnaisesti. Luku on isompi kuin Ruotsissa, missä noin 66 % väestöstä pelaa ainakin kerran vuodessa. Tanskassa luku on noin 63 %, Norjassa taas suurin piirtein 58 %. 

Erilaisia tapoja pelata rahapelejä ovat netin kasinot, kauppojen auloista löytyvät peliautomaatit, kioskilla myytävät lottokupongit ja esimerkiksi ravivedonlyönti, mikä on parhaimmillaan paikan päällä eli raviradalla harrastettuna. 

Esimerkiksi tupakkaan ja tupakointiin suhtautuminen on muuttunut viime aikoina, mutta uhkapeleihin suhtaudutaan Suomessa varsin myönteisesti. Suomi on hyvin harvoja maita, joissa rahapelejä voi pelata käytännössä jokaisessa ruokakaupassa ja huoltoasemalla. Peliongelmaisia suomalaisista on noin 3,3 prosenttia, joten todella moni suomalainen pystyy välttämään liiat houkutukset ja pelaamaan vastuullisesti. 

Jokainen suomalainen menettää 370 euroa vuodessa

Rahapeleistä on tapana kirjoittaa negatiivisesti. On totta, että suomalaiset häviävät suuria summia rahapeleihin. Jos rahapeleihin hävityt summat jaetaan Suomen väkimäärän mukaan, jokainen suomalainen häviää vuodessa noin 370 euroa. Koska luvussa on huomioitu alaikäiset ja he, jotka eivät pelaa lainkaan, tarkoittaa se sitä, että jotkut pelaavat (ja häviävät) paljon. Ei ole tavatonta, että koko palkka tai eläke kuluu rahapeleihin. 

Totuuden nimissä pitää kuitenkin mainita, että ongelmapelaaminen on verrattain harvinaista, ja ettei pelaaminen ole pelkkää häviämistä. Joka vuosi kymmenet suomalaiset voittavat miljoonia euroja. 

Mitä suomalaiset tekevät suurvoitolla?

Mitä suomalaiset tekevät jättipoteillaan? Veikkaus toteutti kyselyn suurvoittajien parissa. Sen mukaan 86 % voittajista sijoitti rahoja osakkeisiin tai rahastoihin. 44 % osti itselleen uuden asunnon, ja 31 % sijoitusasunnon. 21 % alkoi varautua eläkepäiviin sijoittamalla eläkevakuutukseen.

66 % osti uuden auton. Suosituimmat automerkit olivat Audi, Mercedes Benz, Nissan, Volvo ja Volkswagen. 

44 % maksoi vanhat velat pois. 35 % alkoi ”törsätä” kalliisiin vaatteisiin ja kodin tavaroihin, kun taas 27 % lisäsi ravintoloissa syömistä. 

60 % suurvoittajista käytti rahoja matkusteluun. Voisi kuvitella, että suuvoiton myötä tehtäisiin kalliita matkoja eksoottisiin kohteisiin, mutta se ei ole totta. Suurvoittajat matkustavat sinne, minne suomalaiset muutenkin lomillaan suuntaavat. Ykkösenä oli Espanja, kakkosena Italia ja kolmantena Kreikka. Itävallan nelossija hieman yllättää. Viidentenä oli USA.

Suurvoitto muutti elämää erittäin paljon vain 13 prosentin mielestä. Puolet vastaajista sanoi voiton muuttaneen elämää jonkin verran. Vain vähän muutoksia koki 24 %, kun taas 12 % sanoi, ettei voitto muuttanut elämää juuri lainkaan. Tämä vahvistaa mielikuvaa tyypillisestä lottovoittajasta, joka jatkaa työssä käymistä ja tarjousten metsästämistä, eikä kerro kenellekään voittaneensa pari milliä.

Voittojen myötä halutaan jakaa hyvinvointia muillekin. Suurvoitto mahdollisti monelle (85 %) läheisten rahallisen auttamisen. Ajallista apua antoi 27%. Kotimaan hyväntekeväisyystyöhön antoi rahaa 49 %, ja kansainväliseen hyväntekeväisyystyöhön lahjoitti 12 %. 11 % kertoi tukeneensa paikallisia järjestöjä, 9 % ympäristön- ja eläintensuojelua, ja 5 % kirkko tai muuta uskonnollista yhteisöä. 7 % kertoi tehneensä vapaaehtoistyötä, ja 3 prosenttia oli tehnyt hyvää jollain muulla tavalla. 8 % vastanneista sanoi, ettei ollut auttanut ketään tai mitään.

Suomella paineita alkaa rajoittaa pelaamista 

Suomessa on suhtauduttu pelaamiseen melko myönteisesti, mutta Suomella on paineita alkaa rajoittaa pelaamista rahapelien aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi. 

Käsiraudat

Esimerkiksi Ruotsi on alkanut säädellä ulkomaisia pelisivustoja. Nettikasinoiden tulee hankkia toimilupa, jolloin valtio pääsee verottamaan niitä. Tanska on blokannut monet nettikasinot, sillä sen peliviranomaisella on valtuudet estää verkkoliikenne luvattomiksi katsotuille sivustoille. 

Norja ei anna kansalaistensa hävitä rahapelikoneille yli 270 euroa kuukaudessa. Tunnistautuminen on ollut pakollista yli 10 vuoden ajan, pelikoneet eivät toimi yöllä, eikä voittoja makseta käteisellä.

Veikkaus on luvannut poistaa tuhansia rahapeliautomaatteja (jolloin yhdessäkään myyntipaikassa ei olisi seitsemää automaattia enempää) ja ottaa tunnistautumispakon käyttöön vuoteen 2023 mennessä. Lisäksi Veikkausta on vaadittu laittamaan varoitustekstit mainoksiinsa ja peliautomaatteihinsa. Kauppojen halutaan siirtävän pelikoneet, arvat ja kupongit pois näkyvistä. Näiden muutosten myötä rahapelaamiseen alettaisiin suhtautua samaan tapaan kuin tupakointiin ja tupakan myyntiin, mutta jää nähtäväksi, menevätkö nämä vaatimukset läpi.

Miten välttää luteet matkalla?

Lude

Luteet eivät ole vieras asia kenellekään paljon matkustaneelle. Luteita voi olla aivan missä vain, myös viiden tähden hotelleissa. Luteita tapaa niin kotimajoituksissa, muutaman euron kaukoaasialaisissa hostelleissa, risteilyaluksilla, kotimaisissa vuokramökeissä kuin asuntoautoissakin. Luteet vaanivat myös lentokoneissa. Kukaan ei kuitenkaan halua luteita kotiinsa. Miten välttää luteet kotimaassa tai ulkomailla matkustaessa?

Varautuminen alkaa jo kotona

Yksi tapa välttyä ludeongelmalta on tarkistaa majapaikan saamat arviot etukäteen esimerkiksi Booking.com-sivustolta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että joku on saattanut tahallaan mustamaalata hotellia, ja että hotellin henkilökunta on todennäköisesti puuttunut jo ongelmaan. Varmempaa on suunnitella pakkaaminen siten, että luteet eivät pääse vaatteisiisi. Luteet pääsevät läpi vetoketjuistakin, mutta eivät muovista. Kovapintainen matkalaukku ja muovipussit vaatteita varten ovat hyvä idea. Paras idea on pakata vaatteet tyhjiömuovipusseihin, sillä siten saat laukkuun tilaa tuliaisiakin varten. Tyhjiömuovipussin avulla viikon vaatekerta vie suurin piirtein saman verran tilaa kuin yksi villapaita ja farkut. Aiemmin suositeltiin ottamaan mukaan taskulamppu, minkä avulla huoneen voi tarkastaa luteiden varalta, mutta nykyään lähes jokaisessa kännykässä taitaa olla taskulamppuominaisuus. 

Ludetarkastus on varsinaista salapoliisityötä

Kun saavut hotelliisi, tee ensimmäiseksi ludetarkastus. Lakanoita tuskin kannattaa katsoa, ne on luultavasti vaihdettu vasta tunti, pari sitten. Käy läpi ainakin sänky ja sen alusta. Sängyn pohjasäleikkö on paikka, mistä pikkuruisia luteita ja niiden ulosteita kannattaa etsiä. Taskulampun avulla huomaat pienet pisteet, mitkä ovat usein rykelmissä. Jos tällaisia kakkoja näkyy, vaihda hotellia, pyydä uusi huone ainakin kahden kerroksen päästä tai huokaise syvään ja valmistaudu huolelliseen ludetorjuntaan matkan jälkeen.

Vaikka luteista kertovia merkkejä ei huoneessa olisikaan, ei pieni varovaisuus ole haitaksi. Älä nosta matkalaukku tai vaatteita sängylle tai sohvalle. Säilytä laukkua mieluummin jossain muualla kuin lattialla, esimerkiksi ammeessa tai matkalaukulle tarkoitetulla telineellä. Laukku kannattaa pitää aina suljettuna, ja vaatteet laukun sisällä. 

Miten estää luteiden pääsy omaan kotiin?

Huolellinen ludetorjunta on paikallaan, jos sinulla on yhtään syytä epäillä, että majapaikassasi oli luteita. Moni reppureissaaja tekee ludetorjunnan joka tapauksessa kotiin palattuaan, sillä hostelleja ja retkeilymajoja on voinut reissun aikana tulla nähtyä kymmeniä, eikä jokaista ole ehtinyt niin tarkasti tarkastaa – eikä ehkä ole kehdannutkaan, jos on saapunut hostelliin vasta aamuyöllä ja kaikki muut ovat jo nukkuneet sikeästi dormin kerrossängyissä.

Kun pääset kotiin, kannattaa laukku kiikuttaa suoraan kylpyhuoneeseen. Tyhjennä vaatteet muovipusseista suoraan pyykkikoneeseen, ja toimita pussit heti ulkona olevaan roskasäiliöön. Muista, että päälläsi olevissa vaatteissasikin saattaa olla luteita, joten riisu ne kylpyhuoneessa ja laita suoraan koneeseen. Vaatteet tulee pestä 60 asteessa, jotta luteet ja niiden munat kuolevat. Esimerkiksi silkki ja villa eivät kestä korkeaa lämpötilaa, joten ne tulisi saunottaa tai laittaa viikoksi -18 asteen pakkaseen – joko pakastimeen tai ulos. Saunottamisen 80 asteessa tulee kestää ainakin pari tuntia, mutta laukku saattaa vaatia saunottamista ylälauteella jopa 4–8 tuntia. Laukku on hyvä laittaa suljettuun jätesäkkiin, jotta luteet eivät kulje saunan rakenteisiin. Muista ottaa laukusta pois kaikki, mikä ei kestä kuumuutta, ja varoa, etteivät tavarat aiheuta tulipalovaaraa. Ennen saunottamista laukku kannattaa imuroida. Imuroinnin jälkeen pölypussi kannattaa vaihtaa, ja viedä vanha pölypussi heti ulos asunnosta. 

Jos luteita silti löytyy kotoasi, ota yhteyttä isännöitsijään ja/tai tuholaistorjuntaan. Kaupan tuholaistorjunta-aineita ei kannata käyttää, sillä ne saattavat vain saada luteet muuttamaan naapuriin. Kannattaa selvittää, kattaako kotivakuutus tuholaistorjunnan.